Ensimmäinen lyönti suoritetaan aina tiin päältä tiiauspaikalta. Tiitikku asetetaan ennalta määrätylle aloituspaikalle, josta pyritään pääsemään heti mahdollisimman lähelle lipulla merkattua reikää.Väylä on lyhyeksi leikattu pelialue, jonka kautta golfaaja pyrkii etenemään viheriölle. Lyhyen nurmikkonsa ansiosta väylä on ihanteellisin lyöntialusta ennen viheriölle saapumista, sillä pitkä nurmikko hankaloittaa kunnollisen osuman lyömistä. Koska avauslyönti ei useimmiten lennä viheriölle asti, pelaaja pyrkii yleensä pysymään väylällä helpomman lyöntialustan vuoksi.Väylää reunustaa karheikko, jonka nurmi on hieman pidempää ja siten se on myös hankalampi lyöntialustana golfaajalle. Karheikolta on siis pyrittävä pysymään poissa, vaikkakin taitavat pelaajat ovat kykeneviä lyömään hyviä lyöntejä myös hieman pidemmältä nurmikolta.Useimmilla väylillä on myös hiekkaesteitä eli bunkkereita. Hiekkaesteiden tarkoituksena on luoda haastavuutta ja monipuolisuutta väylien avauslyönteihin ja muihin vaiheisiin radalla edetessä. Väyläbunkkerit väijyvät väylien varrella, kun taas griinibunkkerit sijaitsevat viheriön ja reiän läheisyydessä. Hiekalta lyöminen on huomattavasti muuta kenttää vaikeampaa, joten alustaa on syytä vältellä. Viheriöbunkkereita varten on myös käytössä aivan omat mailansa, sandwedget, joilla pallo pyritään nostamaan greenille. Väyläbunkkereista sen sijaan voidaan lyödä myös pitkän matkan mailoilla.Reikä löytyy aina viheriöltä, joka on hyvin tasaiseksi leikattua nurmikkoa. Viheriöllä käyttöön otetaan putteri, jolla pallo pyritään vierittämään greenin pintaa pitkin reikään. Muista, että viheriön nurmikolle ei saa tuoda bägiä tai muita sen pintaa vaurioittavia välineitä.